3kk

Tänään on Siirin 3kk päivä! Kuvaa ei nyt ainakaan vielä valitettavasti ole, koska pikkuneiti nukkuu yksin pikkumakkarin sängyllä! Kyllä, aivan yksin. Kävin sen sinne nukkutamassa ja otin samalla itsekin pienet tirsat.

Tosiaan, kävästiin tossa Suomessakin loppiaisena. Ihanaa oli nähdä ihmisiä. Siiri sai ihan kauhian flunssan just uuden vuoden jälkeen, joten koko lähteminen meni aika arpomiseksi. Marius sitten sanoi mulle lopulta, että sama se kummassa paikassa se vauva sairastaa ja ehkä on parempikin, että ollaan siellä äitillä joka on kuitenkin hiukka kokeneempi näissä ja isona apuna. Äippä olikin kyllä taas korvaamaton. Jakso niin paljon kanniskella Siiriä ympäri kämppää ja jutella ja laulella. Kiitos äitille!
Jotain ihmeellistä kyllä kävi sillä reissulla, sillä kamalasta nuhasta huolimatta, Siiri alkoi nukkua yöt! Nyt pitää äkkiä käydä koputtamassa keittiön puutasoja, mutta niin se on jatkunut tähänkin asti. Toki se yöunille nukahtaminen tapahtuu usein vasta puolenyön aikaan ja sekin on vähän vääntämistä, mutta nyt ei oo enää ollu sitä, että herätään tunnin päästä ja huudetaan aamu viiteen. Hip hip huraa! Tytsy on nyt nukkunu päivisinkin ihan hyvin, tosin oon kyllä sortunut nyt aidan matalaan päähän ja nukutan tyttöä tissillä ja pidän tosi paljon sylissä.

Suomen lomalla tapahtui muutakin ihmeellistä, Siiri nimittäin löysi kätensä! Oi kyllä vaan, makoili siinä ämmin sängyllä ja silmät killissä tuijotteli käsivarttaan ja kämmänselkää. On se kyllä vaan jännä vempele se käsi. Suuri ihmetys tuli myös kotona, kun äidin (legendaarisen jännittävä) vasen käsi ja Siirin käsi kohtasivat! Voi niitä suuria silmiä ja hengenhaukkomista. Nyt on myös kuuminta hottia se, että otetaan puklupyyhe/rätti ja tungetaan sitä nassuun. Mutustellaan pyyhkeen kulmaa ja öristään samaan aikaan.

Olen tässä muutenkin pohdiskellut noiden kahden lapsen eroja, sen mitä niitä nyt vielä huomaa. Viljami oli aina tosi kiinnostunut ulkomaailmasta ja autoista ja sen sellaisista. Koitin aina ripustella leluja rattaisiin, että se edes hetken malttaisi siellä makoilla, mutta lelutspelut! Viis niistä kun ohi viilettää rekka! Ei kiinnosta. Joululaatikkoa kaivellessani löysin sieltä ämmiltä Viltsulle saadun vaunuihin ripustettavan tontun. Sillä on kulkunen hatussa ja sisällä helistin ja kyllä sitä jaksettiinkin ihmetellä puolisen tuntia itekseen kunnes tuli äitiä ikävä. Aika ihanaa että tuo jaksaa kiinnostua leluistakin.

Nyt tämä mamma lähtee pistämään murua rinnan alle sämpylän muodossa ja odottamaan koska pikkuneiti herää päikkäreiltä.