Friday, April 29, 2011

Pääsiäisen kuulumisia

Täällä oli kyllä niin hyvä sää pääsiäisenä! Aurinkoa taivaan täydeltä ja +20 celciusta ulkona. Kotia en jaksanut koristella, eikä oikeen jaksettu siivotakaan.. Noh, ehkä ensi vuonna!

Ulkoilemassa käytiin kyllä ja Siirikin pääsi tutustumaan ruohoon ihan ekaa kertaa!
Multaa, sammalta ja ruohoa nyrkeissä. Elämys aiheutti tasaisen tyytyväistä örinää ja ähkinää sekä innokasta filtin altapoisvetämistä. Niin hassua miten erilaisia molemmat lapsen on ollu tänkin suhteen. Viljamia jännitti ruohot sun muut aika kovastikin (etenkin hiekka oli aika pelottavaa koskea). Varmaankin johtuu siitä, että Viljami oli jo vuoden kun ekaa kertaa pääsi tällasia kokemaan.
Leipäpussin ravistelua piknikillä! Käveltiinkin piiiiitkä lenkki ja Siirulainen nukkua tohotti koko matkan! Oltiin aika yllättyneitä tästä, yleensä mein munkkipossukka kun heräilee kiesissä jonkin ajan päästä. Ehkä kesällä on kiva nukkua ulkona..?
Kuva mustakin! :-D Perheen miehet kiipesi kalliolle, kukkulalle korkialle ja Viljami otti sitten äitistä kuvan. Ehkä ihan hyvä, että se on näin kaukaa ei meinaan ollut kaikeista edustuksekkain päivä mulle. On se kumma, kun aina menee ihan puihin vaatetuksen kanssa kun lämpötilat muuttuu radikaalisti.

Mitään uusia taitoja ei oo nyt tainnut ilmaantua, arkea vaan. No eilen tein ehkä maailman rumimman makaronilaatikon. Mautonkin se oli, mutta sitä on nyt pari litraa että suolapurkkia pöytään vaan ja suu auki, silmät kiinni!

Friday, April 22, 2011

Yökukkuja

Niin.. onhan kello jo 00:07! :-D ai kauhee, kylläpä valvonkin myöhään taas. Noh, kohta nukkumaan, olin vaan jotenkin niin huonolla tuulella aikasemmin, ettei huvittanut mennä sänkyyn. Mikä lie kapinointi taas olikin päällä. Onneksi asiaan helpotti se, kun söin puolet isosta suklaapupusta.

Neuvolassa käytiin tosiaan! Samassa oli nyt kanssa puolvuotis lääkärintarkastus. Tällä kertaa ei tullut lupsakkaa Intialaissetää vaan ihan pisamanaamainen Ruotsalaisnainen, mukava toki hänkin.

Nyt oli pitkästä, pitkästä aikaa niin, ettei kuukaudessa ollutkaan tullut kiloa painoa lisää! Kylläpä hämmästyin, vaikka en sitä kehdannutkaan ääneen päivitellä. Kaippa se konttaamiseen opettelu on tehnyt tehtävänsä.
8,5kg oli lyllerötylleröllä painoa ja pituutta huimat 66cm! Eli edelleen lyhyt ja leviä.
Lääkäri tarkisti myös sydämen/hengityksen ja lonkat sekä käsien avulla pystyyn nousemisen, joka menikin supermallikkaasti, kun tämä neiti rakastaa sitä leikkiä yli kaiken. Aina on punkemassa pystyyn jos vaan pääsee. Niinpä lääkärin auttaessa tyttöä istumaan tämä nousikin terhakkaasti seisoalteen ja kylläpä tuli ihastuneita Ruotsalaisia huokauksia! Jätte bra! Så fint! Perfekt! :-D
Mua jotenkin aina huvittaa nuo, vaikka siis tottakai vanhempana on aina iloinen kun omaa lasta kehutaan, mutta täällä on vaan aika paljon vuolaampaa tuo ja tulee niin tunteellakin. Ja oikeen hyvin siihen uskonkin, kunnes muistan ettei me ollakaan ainoita asiakkaita ja muutkin saannee saman kohtelun. Haha.

Muuta uutta ei nyt olekaan tässä parissa päivässä tapahtunut. Sohvalla on nukuttu päikkäreitä nyt ainakin kerran päivässä ja tänään mittailinkin kauanko neitokainen siinä tuhisi. Huimat 45min putkeen! Aika saavutus meille. Vielä kun ite tekisi jotain kehittävää sinä aikana tai edes etäisesti hyödyllistä.. Nojoo. En kyllä oo jaksanut stressata kämpän kunnossa viime aikoina. Olen kuin pahainenkin teini ja teen vain kun huvittaa (mikä on ikävän harvoin).

Nyt kyllä taidan ottaa isin pikku prinsessan kainoleeseen ja pujahtaa sänkyyn. Silmäluomien tilalla on hiekkapaperia.

Tuesday, April 19, 2011

Puoli vuotta tällä puolen mahaa

No oikeestaan tää tuli täyteen jo lauantaina, mutta bloggailulaiskuus ja flunssa (taas) on verottanut jaksua.

Huomenna onkin sopivasti neuvola niin saadaan taas painoa ja pituutta päiviteltyä. Edellisellä kerralla oli melkeen 8kg ja oliskohan ollu 63,5cm pituutta. Jotenkin tuollain se meni kuitenki.

Kävin lapsien kanssa Suomenmaalla reissussa, oltiin viikko. Oli kyllä kivaa vaikka onkin raskasta olla reissussa. Toimiikohan äiskän asunto jonain unikouluna meille, kun taas siellä opittiin uusi nukkumisen taito: päikkärit muualla kuin äiskän sylissä tai keinuvassa tuolissa! Huraa! Nytkin tuo nukkua tohottaa sohvalla ihan itsekseen ja eilenkin teki samaa. Edistystä! :D
Käytiin kanssa moikkaamassa vauvakaveria, pikku Pullervo oli kyllä niin sulonen ja rauhallinen tapaus! Kateellisena katsoin kuinka pieni miehenalku nukahti syliin ilman vippaskonsteja ja pidempiaikaista tissittelyä.. Grr! Kyllä meilläkin vielä joskus..! Pullervolla on kanssa tosi kaunis isosisko ja pohdittiinkin kaverin kanssa mitä miten omituiselta tuntuu, että näistä meidänkin pötköistä pitäis vielä kasvaa tuollasia meneviä ja osaavia lapsia! Nyt nää tuntuu vielä niin pieniltä ja avuttomilta ja siltä, ettei nää tästä ikinä kehity oikeiksi ihmisiksi :D

Suomen reissulla opittiin myös heiluttelemaan tavaroita ihan uudella tasolla. Leluilla voi leikkiä siis ja ne pysyy jo hiukka paremmin käsissäkin. Myös vauvakirjat huomattiin ja niitä olikin mukavaa läiskytellä ja katsella.
Koettiin myös ihka ensimäinen raivo ja sen mukana seuraava käden vispaus! Hienoa kehitystä, kyllä maar!

Varpaatkin on löydetty. Niitä kosketellaan ja joskus katsellaan. Ojennellaan nilkkaa ja ihmetellään, että osaanko minä todellakin jo tällaista?! Kohta taitaa olla oma kroppa jo aika tuttu. Mahalleen pyörähdetään ihan ongelmitta ja vauhdikkaasti. Samoin oman navan ympäri onnistutaan pyörimään, tosin luulen, että se on vielä enemmän vahinko kuin tarkoitus. Kova hinku olis konttaamaan ja liikkumaan, mutta vielä vähän hakusessa se homma. Peruuttamaan on nyt ruvettu ahkerasti, joten eiköhän se kohta siitä. Peppu nousee jo korkealle!

5-kuukauden ikäisenä harjoteltiin ahkerasti naaman venyttelyä. Vaikka kuinka koitin saada hymyilemään ja tekemään jotain muuta, niin ei onnistunut! Hölmö ilme naamalla siis :D

Tässä sitten kuva viime lauantailta, uusissa vaatteissa. Ovat vähän isot vielä, kun kesäksi ne ostin. Ihana pitsinen mekko ja mamelukit! Hihii! Tarmokkaasti jo yläkroppa nousee ja päätä jaksetaan kannatella pitkiäkin aikoja.

Ainiin, istumistakin meillä harjotellaan ahkerasti! Tai niin ahkerasti, kun joku vaan jaksaa istumaan auttaa. Tasapaino alkaa olla jo suht hyvä, tosin kun ne varpit kiinnostaa niin kovasti niin ihan rutussa ja kaksinkerroinhan tuo lapsukainen on.
Erinäisiä tavujakin osataan jo päästellä. Mämämä, nänänä, tätätätä, eieiei ja tititti sujuu jo. Tuliskohan kohta jo "äiti"? :D