Eipä meille mitään ihmeellistä tänne. Samaa vanhaa, jos niin voi sanoa.
Ostettiin viikonloppuna Siirille tollanen äänihirvitysvempain! Siinä on kaziljoona eri nappulaa mitkä pitää toinen toistaan kamalampia ääniä :D mut toinen oli niin onnellinen, kun sai hiveltää sitä kaupassa! Koitettiin kyllä ettiä jotain korvaavaa, mutta ei oikeen löytynyt, ei ainakaan siitä hintahaitarista.
Siiri on käyny papan kanssa viikonloppuna paljon ulkona. Leikkipaikalla keinumassa, se on niin hauskaa! Vauhdin hurmaa!
Nyt ollaan siivoiltu täällä viikonlopun sotkuja pois. Laitettu tiskit koneeseen ja käytetty imuria keskilattialla ja viety pussi roskaa kuiluun. Huh! Jokohan sitä ansaitsis aamumehun äiskäkii! Siiri sai kauramangomössöä aamupalaksi, kaikki se huikeat 5 lusikallista mitä tuo nyt suostuu syömään..
Niin ja tulihan meillä monen päivän panttauksen jälkeen kakkakii! Aina yhtä ihania uutisia :D Sotkukin oli tosin sen mukasta, meni puhistuspyyhkeitä nivaska taas. Huh.
Yöllä nukuttiin ihan hyvin aamu viiteen asti ja sit pitikii herätä! Ja vedeltiin konttausrallia ympäri sänkyä tunnin verran, kunnes taas väsähti ja sit puolen ysin tienoilla tapahtui viimein nouseminen sängystä. Vähän väsyttäs, mut ei haluta nukkua päikkäreitä.. Se on se pieni rako, missä saan olla ihan keskenäni ja en siitä hevillä luovu. Voi vaan tuijotella hiljaisuudessa seinää.
Mut nyt tässä tuolissa jo roikkuu yks kärttynen pikku mimmi ja nykii housunkauluksesta! Jokohan koittais päikkäreitä?
Monday, August 29, 2011
Tuesday, August 23, 2011
Pieni askel ihmiskunnalle...
Suuri askel pienelle ihmiselle!
Kameraan ikuistui Siirin ensimäinen matka olkkarinpöydältä sohvalle! Palkintona odotti äidin kotilökäpöksyjen lahkeessa roikkuminen :-D Mikä ei muuten haittais, paitsi housut on niin isot, että tuppaavat tippua sit..
Tämä kuvapläjäys saa samalla toimia 10kk kuvan puolesta, koska sekin merkkipäivä meni ja tohinalla. Ei musta ehkä ole mitenkään kovin tasaiseen bloggailuun! Mutta kunhan joskus jotain muistaa raapustella.
Käytiin eilen shoppailemassa. Siiri kasvaa ja vaatteet ei riitä vaikka on isovelin vanhoja täällä. Nyt on neitokaisella ihana uus ärtsyn pinkki veloursetti! Huppari ja housut. Vaaleenpunanen ribbibody napeilla ja pinkki hihaton paita, sekä yksi vähän isompi pikkusiniruudullinen body. Pitää ehottomasti ottaa tosta veloursetistä kuvia, kunhan jaksetaan ensin siivota! Nyt täällä taas juoksee villakoirat ympyrää nurkissa ja tota sälää ja roskaa vaan ilmestyy tonne lattialle! Apua!
Kameraan ikuistui Siirin ensimäinen matka olkkarinpöydältä sohvalle! Palkintona odotti äidin kotilökäpöksyjen lahkeessa roikkuminen :-D Mikä ei muuten haittais, paitsi housut on niin isot, että tuppaavat tippua sit..
Tämä kuvapläjäys saa samalla toimia 10kk kuvan puolesta, koska sekin merkkipäivä meni ja tohinalla. Ei musta ehkä ole mitenkään kovin tasaiseen bloggailuun! Mutta kunhan joskus jotain muistaa raapustella.
Käytiin eilen shoppailemassa. Siiri kasvaa ja vaatteet ei riitä vaikka on isovelin vanhoja täällä. Nyt on neitokaisella ihana uus ärtsyn pinkki veloursetti! Huppari ja housut. Vaaleenpunanen ribbibody napeilla ja pinkki hihaton paita, sekä yksi vähän isompi pikkusiniruudullinen body. Pitää ehottomasti ottaa tosta veloursetistä kuvia, kunhan jaksetaan ensin siivota! Nyt täällä taas juoksee villakoirat ympyrää nurkissa ja tota sälää ja roskaa vaan ilmestyy tonne lattialle! Apua!
Tuesday, August 9, 2011
Tahtojen taistoa
Huh!
Vähän on vääntöä lelliprinsessan kanssa tällä hetkellä, kun eiiiiii haluuu syödä puuroa! Ei taho!! Mutta ilkee äiti ei tarjoo muuta. Useammatkin itku-potku-raivarit on jo syöttötuolissa vedelty.
Aina muutama lusikallinen katoaa suuhun, kun ne vaan tuikkaan sinne. Toisinaan taas onnistuu ihan hyvin, mutta sitten on pakko iskeä ne kourat siihen puurolusikkaan ja äiskä nyt vaan on niin mulkku, ettei salli sitäkään.
Alkaa hiukka kiristää jo itelläänkin, mutta onneksi tuo rupee näyttää niin väsyneeltä, että kyllä sen kohta on pakko sipahtaa ja sitten palkitsen itteni teellä ja sämpylöillä.
Mistä sitten äkillinen jyrkkyys? Noh, näin eilen niin malliesimerkin siitä, mitä käy jos lapselle ei ikinä sanota ei. Inttää, inttää, inttää vaan ja lopulta äiti suostuu. Se ei riitä vastaukseksi, että äiti sanoo "Ei". Eihän se ollu sitä mitä lapsi halus kuulla, ei laisinkaan! Ja mistä tämmönen nyt johtuu, kun yleensä hän kyllä saa tahtonsa läpi ihan heti?! Voi sitä äitissä roikkumisen ja monkumisen määrää! Ei kiitos!
On meillä kyllä hyviäkin juttuja tapahtunut! Siiri on ruvennut sanomaan "pappa", mikä tietysti isiä riemastuttaa. Myös jonkin sortin "Hei" tulee, liekkö vahinko vai ei ja hetken kadoksissa ollut "nam nam nam" on myös palannut kuvioihin.
Kävelemistä halutaan harjotella ihan jatkuvasti. Selkä väärällä mennään olkkarista keittiöön, sitten eteiseen ja sieltä isovelin huoneen kautta takaisin olkkariin. Ostettiin Siirille ihan ihka omat kengätkin Ahvenanmaan reissulta. Vaaleenpunaset varsitarralenkkarit! Olivat alessa mokomat niin eihän höppänävanhemmat nyt voinu olla ostamatta. Samalla reissulla ostettiin tytölle kanssa oma nukke! Se oli isin ostos kyllä :-D
Tässä tepastellaan laivan ikkunalla, uusissa kengissä tietysti. Matkalla Ålandiasta kotia kohti.
Vähän on vääntöä lelliprinsessan kanssa tällä hetkellä, kun eiiiiii haluuu syödä puuroa! Ei taho!! Mutta ilkee äiti ei tarjoo muuta. Useammatkin itku-potku-raivarit on jo syöttötuolissa vedelty.
Aina muutama lusikallinen katoaa suuhun, kun ne vaan tuikkaan sinne. Toisinaan taas onnistuu ihan hyvin, mutta sitten on pakko iskeä ne kourat siihen puurolusikkaan ja äiskä nyt vaan on niin mulkku, ettei salli sitäkään.
Alkaa hiukka kiristää jo itelläänkin, mutta onneksi tuo rupee näyttää niin väsyneeltä, että kyllä sen kohta on pakko sipahtaa ja sitten palkitsen itteni teellä ja sämpylöillä.
Mistä sitten äkillinen jyrkkyys? Noh, näin eilen niin malliesimerkin siitä, mitä käy jos lapselle ei ikinä sanota ei. Inttää, inttää, inttää vaan ja lopulta äiti suostuu. Se ei riitä vastaukseksi, että äiti sanoo "Ei". Eihän se ollu sitä mitä lapsi halus kuulla, ei laisinkaan! Ja mistä tämmönen nyt johtuu, kun yleensä hän kyllä saa tahtonsa läpi ihan heti?! Voi sitä äitissä roikkumisen ja monkumisen määrää! Ei kiitos!
On meillä kyllä hyviäkin juttuja tapahtunut! Siiri on ruvennut sanomaan "pappa", mikä tietysti isiä riemastuttaa. Myös jonkin sortin "Hei" tulee, liekkö vahinko vai ei ja hetken kadoksissa ollut "nam nam nam" on myös palannut kuvioihin.
Kävelemistä halutaan harjotella ihan jatkuvasti. Selkä väärällä mennään olkkarista keittiöön, sitten eteiseen ja sieltä isovelin huoneen kautta takaisin olkkariin. Ostettiin Siirille ihan ihka omat kengätkin Ahvenanmaan reissulta. Vaaleenpunaset varsitarralenkkarit! Olivat alessa mokomat niin eihän höppänävanhemmat nyt voinu olla ostamatta. Samalla reissulla ostettiin tytölle kanssa oma nukke! Se oli isin ostos kyllä :-D
Tässä tepastellaan laivan ikkunalla, uusissa kengissä tietysti. Matkalla Ålandiasta kotia kohti.
Subscribe to:
Posts (Atom)