Puoli vuotta tällä puolen mahaa

No oikeestaan tää tuli täyteen jo lauantaina, mutta bloggailulaiskuus ja flunssa (taas) on verottanut jaksua.

Huomenna onkin sopivasti neuvola niin saadaan taas painoa ja pituutta päiviteltyä. Edellisellä kerralla oli melkeen 8kg ja oliskohan ollu 63,5cm pituutta. Jotenkin tuollain se meni kuitenki.

Kävin lapsien kanssa Suomenmaalla reissussa, oltiin viikko. Oli kyllä kivaa vaikka onkin raskasta olla reissussa. Toimiikohan äiskän asunto jonain unikouluna meille, kun taas siellä opittiin uusi nukkumisen taito: päikkärit muualla kuin äiskän sylissä tai keinuvassa tuolissa! Huraa! Nytkin tuo nukkua tohottaa sohvalla ihan itsekseen ja eilenkin teki samaa. Edistystä! :D
Käytiin kanssa moikkaamassa vauvakaveria, pikku Pullervo oli kyllä niin sulonen ja rauhallinen tapaus! Kateellisena katsoin kuinka pieni miehenalku nukahti syliin ilman vippaskonsteja ja pidempiaikaista tissittelyä.. Grr! Kyllä meilläkin vielä joskus..! Pullervolla on kanssa tosi kaunis isosisko ja pohdittiinkin kaverin kanssa mitä miten omituiselta tuntuu, että näistä meidänkin pötköistä pitäis vielä kasvaa tuollasia meneviä ja osaavia lapsia! Nyt nää tuntuu vielä niin pieniltä ja avuttomilta ja siltä, ettei nää tästä ikinä kehity oikeiksi ihmisiksi :D

Suomen reissulla opittiin myös heiluttelemaan tavaroita ihan uudella tasolla. Leluilla voi leikkiä siis ja ne pysyy jo hiukka paremmin käsissäkin. Myös vauvakirjat huomattiin ja niitä olikin mukavaa läiskytellä ja katsella.
Koettiin myös ihka ensimäinen raivo ja sen mukana seuraava käden vispaus! Hienoa kehitystä, kyllä maar!

Varpaatkin on löydetty. Niitä kosketellaan ja joskus katsellaan. Ojennellaan nilkkaa ja ihmetellään, että osaanko minä todellakin jo tällaista?! Kohta taitaa olla oma kroppa jo aika tuttu. Mahalleen pyörähdetään ihan ongelmitta ja vauhdikkaasti. Samoin oman navan ympäri onnistutaan pyörimään, tosin luulen, että se on vielä enemmän vahinko kuin tarkoitus. Kova hinku olis konttaamaan ja liikkumaan, mutta vielä vähän hakusessa se homma. Peruuttamaan on nyt ruvettu ahkerasti, joten eiköhän se kohta siitä. Peppu nousee jo korkealle!

5-kuukauden ikäisenä harjoteltiin ahkerasti naaman venyttelyä. Vaikka kuinka koitin saada hymyilemään ja tekemään jotain muuta, niin ei onnistunut! Hölmö ilme naamalla siis :D

Tässä sitten kuva viime lauantailta, uusissa vaatteissa. Ovat vähän isot vielä, kun kesäksi ne ostin. Ihana pitsinen mekko ja mamelukit! Hihii! Tarmokkaasti jo yläkroppa nousee ja päätä jaksetaan kannatella pitkiäkin aikoja.

Ainiin, istumistakin meillä harjotellaan ahkerasti! Tai niin ahkerasti, kun joku vaan jaksaa istumaan auttaa. Tasapaino alkaa olla jo suht hyvä, tosin kun ne varpit kiinnostaa niin kovasti niin ihan rutussa ja kaksinkerroinhan tuo lapsukainen on.
Erinäisiä tavujakin osataan jo päästellä. Mämämä, nänänä, tätätätä, eieiei ja tititti sujuu jo. Tuliskohan kohta jo "äiti"? :D